Toimintaympäristö

Suomi palasi vuonna 2017 kymmenen vuoden jälkeen tilanteeseen, jossa talous kasvaa. Suomen Pankki nosti Suomen bruttokansantuotteen kasvuennusteen vuodelle 2017 yli 3 prosenttiin ja 2,5 prosenttiin vuodelle 2018.

Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseen

Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä peräti puolet ja kansainvälisillä markkinoilla toimivista kolmannes aikoo hakea toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tulevan vuoden aikana, selviää Pk-yritysbarometristä.

Lue lisää

Venäjän halu kehittää omaa tuotantoaan voi avata markkinoita suomalaisille vientiyrityksille

Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.

Lue lisää

Etelä-Amerikan jättiläinen on valmis uuteen kasvuun

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät. Kehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.

Lue lisää

Globaalisti meneillään on nousukauden kiihtyvä loppuvaihe, joka eri arvioiden mukaan jatkuu vielä pari kolme vuotta. Jos kehitys saa jatkua omalla painollaan, vuosi 2018 on edelleen positiivisen kasvun aikaa. Edessä häämöttää kuitenkin keskuspankkivetoisen elvytyksen purkaminen ja finanssipolitiikan tiukentaminen, ja lähivuosina korkotason arvioidaan lähtevän nousuun.

Pk-yritysten rahoitustilanne parantui

Pk-yritysten tilanne parani vuonna 2017 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tuotannon määrä, tilauskannat ja investoinnit lisääntyivät edelleen. Myös yritysten kannattavuus ja vakavaraisuus ovat parantuneet talouden kasvun myötä, ja yhä useampi yritys pyrkii pärjäämään jatkossa tulorahoituksella.

Yritysten taloudellisen tilanteen paranemisen myötä myös pk-yritysten rahoitukselliset haasteet ovat lieventyneet. Tämä kävi ilmi erityisesti vuoden 2017 toisesta, syksyllä julkaistusta Pk-yritysbarometrista, jonka Finnvera, Suomen Yrittäjät ja työ- ja elinkeinoministeriö teettivät aiempien vuosien tapaan. Pk-yritysbarometrissa rahoitusta hakeneista yrityksistä vain 3 prosenttia kertoi saaneensa kielteisen päätöksen. Tässä suhteessa tilanne on Suomessa poikkeuksellisen hyvä eräisiin kehittyneisiin EU-maihin verrattuna, joissa pk-yritysten lainahakemuksista hylätään 30–40 prosenttia. Rahoitustilanteen parantumisesta kertoo myös se, että enää 9 prosenttia pk-yrityksistä mainitsee rahoituksen yhdeksi kolmesta toiminnan kehittämisen kannalta keskeiseksi esteeksi. Myös voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä rahoituksen saatavuus on parantunut merkittävästi.

Rahoitusmarkkinoiden tarjonta on monipuolistunut entisestään, mikä osaltaan on helpottanut rahoituksen saatavuutta. Markkinoilla toimivat pankkisektorin ulkopuoliset rahoittajat ovat kasvattaneet rahoitusvolyymiään, ja monet pankit ovat ottaneet käyttöön Euroopan investointirahaston riskinjakotakaukset. Markkinoiden monipuolistuminen on osaltaan vaikuttanut Finnveran rahoituksen kysyntään.

Investoinneissa varovaisuutta

Pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kysyntä ja investoinnit eivät lähteneet vuonna 2017 niin voimakkaaseen nousuun, kuin talouskasvun värittämässä markkinatilanteessa olisi voinut odottaa. Monien hitaan kasvun vuosien jälkeen osa yrityksistä on edelleen varovaisia.

Syksyn 2017 Pk-yritysbarometrissa kuitenkin erityisesti kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset vastasivat pyrkivänsä viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovansa hakea siihen rahoitusta. Rahoituksen käyttökohteina korostuivat yrityksen kasvun rahoitus, kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä käyttöpääoman tarve.

Suuret vientimarkkinat orastavassa kasvussa

Finnveralla oli vuoden 2017 lopussa vientitakuuvastuita ja takuuhakemuksia 90 maassa. Suurin vastuumaa oli edelleen Yhdysvallat. Vaikka Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti, kehityksen ennustaminen on ollut aiempaa vaikeampaa. Yhdysvallat on kyseenalaistanut globaalia vapaakauppajärjestelmää, ja kaavaillut tuontitullit ovat säännöllisesti nousseet esiin vientikauppaa haittaavana esteenä.

Finnveran vientitakuuvastuiden kannalta tärkeän Venäjän talous kääntyi noin 1,5 prosentin vuosikasvuun. Venäjän kehitystä varjostavat edelleen kireät suhteet länsimaihin. Länsimaat ovat jatkaneet pakotteita, jotka rajoittavat muun muassa öljyntuotantoon tarvittavan teknologian tuontia ja heikentävät öljyn tuotantonäkymiä. Vaikka infrastruktuuriin ja uuteen teolliseen kapasiteettiin suuntautuvat investoinnit maahan ovat edelleen varovaisia, kasvoi Venäjän tuonti vuonna 2017 selvästi. Myös suomalaisyritysten mielenkiinto naapurimaan markkinamahdollisuuksiin lisääntyi. Finnveran vienninrahoituksen riskinotto eri kokoisista hankkeista on osaltaan mahdollistanut Venäjän-viennin kasvun.

Brasilian talous kääntyi vuonna 2017 lievään kasvuun supistuttuaan kahtena edellisenä vuonna yhteensä 8 prosenttia. Kasvun ennustetaan hieman voimistuvan lähivuosina, kun poliittisten kriisien jälkeen tarpeellisia rakenneuudistuksia on saatu tehtyä. Kohonneet raaka-ainehinnat ja kasvanut kotimarkkinakysyntä tukevat myös talouskasvua. Maa on muuttanut linjaansa vapaakauppamyönteisemmäksi. Brasilian instituutiot ovat osoittautuneet toimivallaltaan itsenäisiksi ja maan rahoitussektori verraten hyvin säädellyksi. Lainsäädäntöympäristö on kuitenkin luonut haasteita, jotka ovat konkretisoituneet Finnveran vastuita sisältävän Oi-teleoperaattorin velkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä.

kuva4

Idän uudet markkinat vahvoja

Kaakkois-Aasiassa Filippiinit, Indonesia ja Vietnam jatkoivat yli 5 prosentin talouskasvuaan vuonna 2017. Maat pyrkivät modernisoimaan taloutensa rakenteita ja monipuolistamaan vientiään sekä parantamaan kansalaistensa elinolosuhteita sekä infrastruktuuria, mikä tarjoaa hyviä vientimahdollisuuksia myös suomalaisille yhtiöille.

Kaakkois-Aasian suurin talous ja G20-ryhmän jäsen, Indonesia, on Finnveran vientitakuuvastuilla mitattuna alueen tärkein maa. Vienti Suomesta Indonesiaan kasvoi 2017, kun taas perinteisemmän viennin kohdemaahan, Vietnamiin, vienti supistui. Vietnam on Suomelle tuttu kehitysyhteistyömaa, joten hankkeiden rahoituksessa on käytetty paljon kehitysyhteistyövaroja hyödyntäviä korkotukiluottoja. Rahoittamisessa ollaan kuitenkin vähitellen siirtymässä kaupalliseen rahoitukseen. Filippiinit on aikoinaan ollut Suomelle tärkeä vientimaa, ja vuosien laskun jälkeen kauppa osoittaa taas kasvun merkkejä.

Maat ovat jäseninä alueen talouden yhteistyöjärjestössä ASEAN:ssa (Association of Southeast Asian Nations). Myös EU ja ASEAN pyrkivät tiivistämään yhteistyötään. Finnveralla on hyvät mahdollisuudet myöntää suomalaisyrityksille vientitakuita kaikkiin kolmeen maahan, ja Team Finland -yhteistyölle on hyvät mahdollisuudet Indonesiassa ja Vietnamissa, joissa Suomella on suurlähetystöt ja joissa Business Finland toimii.

Finnvera myönsi vuosien tauon jälkeen vuonna 2017 ensimmäiset vientitakuut Iraniin suuntautuvalle viennille, ja vastuut kasvoivat vuoden aikana selvästi. Kauppa Iraniin jatkui siitä huolimatta, että Yhdysvallat on ollut haluton vahvistamaan Iranin ydinsopimusta, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Sopimus on monikansallinen ja esimerkiksi EU katsoo, että Iran on toiminut sen mukaisesti. Pankit ovat edelleen varovaisia Iraniin suuntautuvissa kaupoissa, ja jokainen kauppa vaatii kaikilta osapuolilta paljon työtä. Koko Persianlahden tilanne muuttui vuonna 2017 epävakaammaksi, sillä Saudi-Arabian ja Iranin välit ovat heikot, minkä lisäksi Qatarin tilanne on tuonut lisäjännitteitä. Alue vaikuttaa tällä hetkellä riskialttiilta, mikä voi supistaa Suomen vientiä alueen maihin.

Kiinan talouden kasvu vahvistui edelleen, ja talouskasvun odotetaan jatkuvan 6 prosentin tasolla maan siirtyessä investointi- ja vientivetoisesta kasvumallista kohti palvelu- ja kulutusvetoisempaa kasvua. Kiina on kansainvälisesti ottanut uuden roolin, jossa se puolustaa vapaakauppaa ja ympäristöarvoja, jotka ovat sille itselleen hyödyksi. Kiina ja Suomi tiivistivät talousyhteyksiään vuonna 2017, kun Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili huhtikuussa Helsingissä. Finnveran rahoituksen kysyntä Kiinasta on ollut markkinan kokoon suhteutettuna vähäistä ja keskittynyt lähinnä lyhyen maksuajan pankkiriskin ottoon, mutta varsinkin puunjalostuspuolen yritysriskinoton kysyntä kääntyi kasvuun vuonna 2017. Finnveran Kiina-kysyntään ei vuonna 2018 odoteta suuria muutoksia, mutta yksittäisten hankkeiden kysyntä voi jonkin verran kasvaa.

kartta
kartta pallo1

Tres Lagoas, Brasilia

Metsäsektori on kolmanneksi suurin toimiala Finnveran viennin rahoituksessa, mikä tarkoittaa tyypillisesti sellutehtaiden rakennusta tai esimerkiksi metsäkoneiden tai kartonkikoneiden toimituksia. Finnveran metsävastuista yli 70 prosenttia on Latinalaisessa Amerikassa, ja eniten rahoitus- ja takuuhankkeita on Brasiliassa. Toiseksi suurin vastuumaa on Uruguay.

Vuonna 2017 Brasilian Tres Lagoasissa käynnistyi sellutehdas, jonka laitetoimituksiin Finnvera myönsi vientitakuun ja rahoituksen. Päälaitetoimittaja on suomalainen Andritz Oy. Kokonaisinvestoinnin arvo on yli 2 miljardia dollaria, josta Finnveran takaama luotto on hieman alle 400 miljoonaa dollaria. Investointi vahvistaa Fibrian asemaa maailman suurimpana eukalyptussellun tuottajana.

Sellutehtaat ovat ympäristöluokaltaan aina A-hankeluokan hankkeita, joista luotonsaajalta odotetaan ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitystä ja esimerkiksi tiedot paikallisen väestön ja muiden asiaankuuluvien tahojen kuulemisesta ja ympäristö- ja sosiaalisten asioiden hallintasuunnitelma. Perustiedot ja ympäristötiedot on julkaistu Finnveran verkkosivuilla maaliskuussa 2016 eli ennen takuusopimuksen allekirjoitusta.

kartta pallo2

Middlesbrough, Iso-Britannia

Isoon-Britanniaan Middlesbrough'n kaupungin lähelle nousee maailman suurin pelkkää biomassaa polttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. Finnvera rahoitti ostajaluottorahoituksella suomalaisen Amec Foster Wheeler Energia Oy:n kattilalaitoksen suunnittelua ja laitetoimitusta voimalaitokseen.

Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa (n. 750 miljoonaa euroa). Finnveran osuus rahoituksesta on noin 100 miljoonaa puntaa (n. 115 miljoonaa euroa). Finnveran mukanaolo hankkeessa mahdollisti pitkäaikaisen, 15 vuoden rahoituksen. Hanke on hyvä esimerkki joustavasta ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöidystä rahoitusratkaisusta, ja se toi Finnveralle Deal of the Year -palkinnon kansainvälisessä Trade Finance Awards -tapahtumassa vuonna 2017.

Voimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja laitoksen on määrä aloittaa kaupallinen toimintansa vuoden 2020 alussa. 299 megawatin voimalaitos käyttää polttoaineenaan puupellettejä ja haketta.

Laitos on A-ympäristöluokan hanke, jonka luotonsaajalta edellytetään ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitystä ja esimerkiksi tiedot paikallisen väestön ja muiden asiaankuuluvien tahojen kuulemisesta ja ympäristö- ja sosiaalisten asioiden hallintasuunnitelma. Perustiedot ja ympäristötiedot on julkaistu Finnveran verkkosivuilla vuonna 2015.

kartta pallo3

Lombok, Indonesia

Indonesian Lombokiin, West Nusa Tenggaraan on rakenteilla 135 megawatin kaasukäyttöinen Flexicycle-moottorivoimalaitos, johon Wärtsilä on toimittanut generaattorikoneiston, lisälaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden toimituksia ja asennuksia. Finnvera on mukana voimalaitoksen rahoituksessa 74,3 miljoonalla eurolla.

Ympäristö- ja sosiaalisia tietoja hankkeesta: Finnveran hankearvio koski uutta kaasukäyttöistä moottorivoimalaitosta. Tärkeimmät näkökohdat Finnveran tekemässä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten hankearviossa olivat maanhankinta voimalaitosta varten, työntekijöiden oikeudet ja työolosuhteet sekä vaikutukset meriekosysteemiin, sillä voimalaitos toimii meren rannalla ja muun muassa polttoaine kaasulla toimivaan laitokseen kuljetetaan paikalle laivoilla.

Perustiedot hankkeesta on julkaistu Finnveran sivuilla kesäkuussa 2017.