B Riskienhallinnan liitetiedot

IFRS-tilinpäätöksen riskienhallinnan liitetiedot

Riskienhallinnan periaatteet, rooli ja vastuualueet

Finnveran toiminnan tavoitteet yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin rahoituksessa sekä strategiat näiden saavuttamiseksi muodostavat perustan riskienhallinnalle. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja ottaa suurempia luottoriskejä kuin kaupallisesti toimivat rahoittajat. Luottoriski on Finnvera-konsernin merkittävin riskialue. Muut keskeiset riskit ovat likviditeetti- ja markkinariskit sekä toimintaan liittyvät operatiiviset riskit.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja avustaa yhtiön johtoa hallitsemaan riskejä, jotka voisivat uhata yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnalla on keskeinen merkitys Finnvera-konsernin riskinottokyvyn säilyttämisessä ja yhtiön pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhtiön hallitus ja ylin johto vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä organisoinnista. Yhtiön hallitus hyväksyy mm. riskienhallinnan periaatteet, riskinottohalukkuuden, luottopolitiikan ja päätösvaltuudet.

Finnvera soveltaa sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa kolmen puolustuslinjan mallia, jonka mukaisesti 1. puolustuslinjassa olevat liiketoiminnot ja muut operatiiviset toiminnot omistavat riskit ja vastaavat ensisijaisesti riskienhallinnasta. Toisessa puolustuslinjassa olevan liiketoiminnoista riippumattoman riskienvalvontatoiminnon vastuulla ovat riskienhallinnan menetelmien ja ohjeiden kehittäminen sekä konsernin riskiaseman seuranta. Riskienvalvontatoiminto vastaa yhdessä liiketoiminnan kanssa riskiluokitusjärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä luokitusjärjestelmien toimivuuden seurannasta. Riskienvalvontatoiminto arvioi lisäksi jatkuvasti riskejä ja raportoi näkemyksistään toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Kolmas puolustuslinja on suoraan hallitukselle raportoiva sisäinen tarkastus.

Riskinottohalukkuus ja riskipolitiikat

Yhtiössä on määritelty riskinottohalukkuus kaikille keskeisille riskilajeille. Finnveran riskinottohalukkuus on asetettu siten, että yhtiö täyttää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet suhteessa riskipuskureihin ja tuloksentekokykyyn. Luottoriskin keskeiset mittarit ovat vakavaraisuuden taso, sisäinen pääomavaade ja luottosalkun odotettu tappio. Likviditeettiriskin osalta yhtiö turvaa likviditeetin etukäteen määritellylle periodille siten, että vientiluottojen rahoitus ja kotimaisten pk-yritysten antolainaus pystytään hoitamaan. Markkinariskien osalta yhtiö ei ota näkemyksellistä korko- tai valuuttakurssiriskiä ja pyrkii pitämään riskin määritellyissä rajoissa. Operatiivisen riskin riskinottohalukkuus on johdettu yhtiössä käytössä olevasta ISO 9001 laatustandardista, ulkopuolelta tulevien vaatimusten noudattamisesta ottaen huomioon kustannus-laatu-suhteen.

Finnveran pk-rahoituksessa syntyviä tappioita katetaan osittain valtion tappiokorvauksella. Yhtiön pitää suhdannekierron aikana kattaa tulorahoituksella oma osuutensa syntyvistä kotimaisista luotto- ja takaustappioista. Vientitakuutoimintaan liittyviä ulkomaisia maa-, pankki- ja yritysriskejä turvaavat kertyneen oman pääoman puskurin lisäksi valtiontakuurahasto ja Suomen valtio. Toiminnan tuottojen pitää pitkällä aikavälillä kattaa toimintakulut ja takuutappiot. Finnveran ottaa luottoriskiä hallitusti sekä suojautuu muilta riskeiltä tai vähentää niitä. Tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista osa on valtion emoyhtiön kautta sijoittamaa pääomaa ja osa emoyhtiön suoraan sijoittamaa pääomaa.

Pk-rahoituksen riskinottoa ohjataan luottopolitiikalla ja liiketoiminta-alueittaisilla riskinottotavoitteilla, joissa on otettu huomioon muun muassa erot asiakaskunnassa ja toimintaympäristössä. Finnveran riskinotto perustuu omistajan asettamiin vaikuttavuus- ja kannattavuustavoitteisiin. Rahoitustoiminnan riskinottoa ohjataan yhtiön hallituksen vahvistamilla luotto- takuu- ja maapolitiikoilla. Osa vientitakuutoiminnan luottoriskistä voidaan suojata muun muassa jälleenvakuutuksilla tai luottojohdannaisilla.

Suomen Vientiluotto on Finnveran tytäryhtiö, jonka tehtävänä on rahoittaa kotimaista vientiä myöntämällä OECD:n vientiluottosopimuksen mukaisia julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja sekä hallinnoida tähän liittyvää korontasausjärjestelmää. Tytäryhtiöt ovat emoyhtiön valvonnassa ja konsernin riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen piirissä.

Luotto-, takaus- ja takuuriskit sekä riskiluokitusjärjestelmät

Luottotappioriski syntyy siitä, että velallinen tai muu vastapuoli ei vastaa täysimääräisesti sitoumuksistaan. Pk-rahoituksessa luottotappion syynä on yleensä yritysasiakkaan maksukyvyttömyys. Vientitakuutoiminnassa takuutappion voi aiheuttaa maan, pankin tai yritysasiakkaan maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus.

Pk-rahoituksen luottoriskien hallinta perustuu yrityskohtaiseen arviointiin. Finnverassa on käytössä kahdeksanportainen riskiluokitusjärjestelmä, joka perustuu pitkällä aikavälillä havainnoituihin riskiluokittaisiin maksukyvyttömyystapahtumiin. Käytössä olevassa asteikossa on seitsemän luokkaa toimiville yrityksille ja yksi maksukyvyttömille yrityksille. Rahoitusratkaisuissa luottoriskin arvioinnista, riskiluokituksesta ja rahoitusesityksistä vastaa asiakasvastuuhenkilö. Luottopäätösyksikkö osallistuu riskiluokituksen arviointiin päätöksenteon yhteydessä. Finnveran asiakasyritysten riskiluokitus päivitetään vähintään kahden vuoden välein ja uusien hankkeiden yhteydessä.

Vientitakuutoiminnassa Finnvera luokittelee maat kahdeksaan OECD-maaluokkaan vientitakuulaitoksissa käytössä olevien menetelmien mukaan. Maaluokan määräytymiseen vaikuttavat arvio maan kyvystä hoitaa ulkoiset velvoitteensa, odotukset maan talouden tulevasta kehityksestä sekä poliittinen vakaus ja lainsäädäntö. Vientitakuiden myöntäminen perustuu maapolitiikkaan. Maat, joihin Finnveran vientitakuita voidaan myöntää, kuuluvat johonkin neljästä (A–D) maapolitiikasta. Finnvera seuraa tiiviisti eri maiden taloudellisia ja poliittisia tilanteita ja sopeuttaa maapolitiikkaansa muutosten mukaisesti. Jokaisen maan luokitus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Pankkiriskien otto perustuu arvioon maan pankkijärjestelmästä sekä yksittäisten pankkien riskianalyysiin ja riskiluokitukseen. Laadullisten ja määrällisten tekijöiden perusteella kullekin pankille määritetään riskiluokka- ja pankkikohtaiset riskinoton linjaukset. Pankkien riskiluokitusta päivitetään tarvittaessa ja aina uusien hankkeiden yhteydessä.

Yritysriskinotto perustuu yrityksen johdon, liiketoiminnan ja talouden analyysiin, joka voi pienten ja lyhytaikaisten takuiden osalta olla suppea. Yritysanalyysin tekemisestä vastaavat kotimaisten hankkeiden osalta asiakasvastuuhenkilö ja vientitakuutoiminnan hankkeiden osalta pääosin liiketoiminnasta riippumaton analyysitoiminto. Analyysin tuloksena syntyy sisäinen riskiluokitus, jota päivitetään uusien hankkeiden yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa. Riskiluokitusasteikko on pyritty kalibroimaan yhteneväksi kansainvälisten riskiluokituslaitosten asteikkojen kanssa.

Yritysten luottoluokittelu perustuu maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD, Probability of Default), tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default) ja vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä. Finnveran rahoitustuotteet ovat pääosin lainoja sekä lainojen takauksia ja vientitakuita. Tuotteiden luonteesta johtuen on perusteltua olettaa, että nostettu vastuu on kokonaan käytössä maksukyvyttömyyshetkellä. Tappio-osuutena pk-rahoituksen mallissa käytetään vastuun määrää vähennettynä vakuuksien vakuusarvolla ja vientitakuutoiminnan käyttämässä mallissa empiirisesti arvioituja tappio-osuuksia. Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu pk-rahoituksen mallissa omaan, yli 20 vuodelta kerättyyn, historialliseen tietoon eri riskiluokkien maksukyvyttömyyden todennäköisyyksistä. Vientitakuutoiminnassa tappiotapahtumia on huomattavasti harvemmin, joten maksukyvyttömyyden todennäköisyydet on johdettu kansainvälisten luottoluokituslaitosten julkaisemista arvoista. Riskienvalvontatoiminto seuraa riskiluokitusmallien toimivuutta säännöllisesti, ja toimintaa parantavia muutoksia tehdään tarvittaessa.

Luottoriskimalleja hyödynnetään muun muassa:

  • luottoriskien arvioinnissa ja hinnoittelussa luotonmyöntämisen yhteydessä
  • luottopolitiikkojen määrittelyssä
  • rahoituksen päätösvaltuuksien määrittämisessä
  • luottosalkun laadullisten tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa
  • luottosalkun riskiraportoinnissa
  • sisäisessä pääoman riittävyyden arvioinnissa ja odotetun tappion laskennassa.

Asiakasvastaava tai luottoriskianalyytikko tekee rahoitusesityksen yhteydessä luottoluokittelun luokitustyökalulla, jonka avulla arvioidaan riskinkohteen laadullisia ja taloudellisia tekijöitä. Malli tuottaa kohteelle riskipistemäärän (0–100), jonka perusteella luokka määräytyy. Mallin lisäksi pk-rahoitus käyttää pienempiä riskejä varten sekä kontrollina niin sanottua mekaanista riskiluokkaa, joka perustuu taloudellisiin tunnuslukuihin ja asiakkaan aiempaan maksukäyttäytymiseen Finnverassa. Rahoitusesityksen yhteydessä määritelty riskiluokitus vahvistetaan rahoituspäätösten yhteydessä. Riskienvalvontatoiminto ottaa tarvittaessa kantaa suurimpien vastuiden riskiluokitukseen

Asiakasvastaava huolehtii riskiluokituksen päivittämisestä. Päivityspyyntö lähetetään järjestelmästä automaattisesti tiettyjen kriteerien mukaan tai kun luokituksen voimassaolo on päättynyt.

Finnveran rating-luokkien vastaavuus S&P:n luokituksiin1
             
S&P rating AAA…AA- A+…BBB+ BBB…BBB- BB+…BB- B+…B- C
Finnvera A1 A2…A3 A3-…B1 B1-…B2 B2-…B3 C
1 Luokitusmenetelmissä olevien eroavaisuuksien vuoksi vertailu S&P luokitukseen on suuntaa-antava
             
             

Rahoituspäätökset tehdään hallituksessa ja sen delegoimien päätösvaltuuksien mukaan siten, että vastuun ja riskin määrä vaikuttavat päätöksentekotasoon. Yhtiössä on rahoitusjohtoryhmä, jossa käsitellään sen omaan päätösvaltaan kuuluvat rahoituspäätökset ja hallituksen päätettäväksi menevät esitykset sekä erikseen linjausta vaativat asiat. Rahoitusjohtoryhmän puheenjohtajana on toimitusjohtaja ja varapuheenjohtajana Luottopäätös-yksikön johtaja. Riskienvalvontatoiminto osallistuu rahoitusjohtoryhmän työskentelyyn.

Luottoriskien seuranta

Asiakasseurantaa hoidetaan vuosittaisella asiakasyrityksen tilinpäätösanalyysilla, säännöllisellä yhteydenpidolla asiakkaaseen sekä asiakkaan maksukäyttäytymisen ja toiminnan seurannalla. Seurannassa hyödynnetään Finnveran omista valvontajärjestelmistä sekä takausten ja vientitakuiden edunsaajilta saatuja tietoja ja julkisia maksuhäiriötietoja. Kohonneet asiakasriskit otetaan erityisseurantaan, ja suurimmista tehdään puolivuosittain erityisseurantaraportti. Samassa yhteydessä arvioidaan luottotappion todennäköisyys ja mahdollinen arvonalennustarve. Vuonna 2018 Finnvera siirtyy käyttämään IFRS 9 -mukaista arvonalennusmenettelyä.

Riskien keskittymistä vastapuoliin, sektoreihin ja maihin seurataan säännöllisesti. Yhtiön toiminnan tarkoituksen takia tarkkoja limiittejä näille riskeille on haasteellista asettaa. Riskinottohalukkuudessa on määritelty periaatteelliset maksimivastuut yritysvastapuolille ja maista aiheutuville keskittymäriskeille. Pk-rahoituksessa on luottopolitiikalla määritelty yksittäisen vastapuolen maksimivastuu, jota suuremmat päätökset tulee erikseen perustella yhtiön hallitukselle ja tarvittaessa valtio-omistajalle. Viennin rahoituksessa yksittäisiin vastapuoliin ja keskittymiin liittyviä riskejä suojataan jälleenvakuutuksilla.

Vastapuoliriskiä syntyy myös varainhallinnan ja likviditeetin sijoittamisen yhteydessä. Finnveran tavoitteena on pitää varainhallinnan vastapuoliriskit alhaisina, asettamalla vastapuolikohtaisia limiittejä, johdannaissopimuksiin liittyvillä nettoutus- ja vakuusjärjestelyillä sekä toimimalla hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa

Riskienvalvontatoiminto raportoi toteutuneesta riskinotosta suhteessa riskinottohalukkuuteen ja tavoitteisiin hallitukselle ja johdolle neljännesvuosittain. Lisäksi yhtiönraportointijärjestelmä tuottaa osin päivittäistietoon ja kuukausikohtaiseen tietoon perustuvaa jatkuvaa raportointia. Finnverassa riskienhallinnan keskeiset mittarit ovat voimassaolevien vastuiden jakauma ja muutos riskiluokittain, maksuviiveet ja järjestämättömät saamiset. Pk-yritysrahoituksessa ns. LGD-arvio perustuu pitkälti vakuuksien arvoon ja vientitakuutoiminnassa erilliseen arvioon palautusasteesta. Vastuukannan, myönnetyn rahoituksen ja vientitakuiden riskinoton määrää kuvaavat luottotappion tilastollinen odotusarvo (odotettu tappio) ja kokonaistappio sekä toteutuneet luottotappiot raportoidaan neljännesvuosittain. Finnvera käyttää kokonaistappion arvioinnissa VaR 99,5 % luottamusväliä.

Korko- ja valuuttakurssiriski

Finnverassa korkoriskiä syntyy otto- ja antolainauksen koronmääräytymisen eriaikaisuudesta ja omaan pääomaan liittyvästä rakenteellisesta korkoriskistä. Pienille ja keskisuurille yrityksille kohdistuvan kotimaisen antolainauksen korko perustuu pääosin 6 kuukauden euriboriin ja viennin rahoituksen korko joko 6 kuukauden euriboriin tai 6 kuukauden USD-liboriin. Koronmääräytymispäivät jakaantuvat melko tasaisesti vuoden eri pankkipäiville. Ottolainausta otetaan suuremmissa yksittäisissä erissä, ja usein kiinteäkorkoisena.  Ne ottolainauksen erät, joissa perusteena on joku muu kuin 6 kuukauden euribor (tai USD-libor), muutetaan koronvaihtosopimuksin lainaa otettaessa 6 kuukauden euriboriksi (tai USD-liboriksi). Ottolainauksen ja antolainauksen koronmääräytymispäivien eriaikaisuudesta johtuvaa korkoriskiä hallitaan siten, että ottolainauksen koronmääräytymispäivät pyritään sovittamaan tasaisesti eri kuukausille.

Rakenteellista korkoriskiä syntyy siitä, että korottomiksi luokiteltavia omia varoja käytetään antolainaustoiminnassa yhtenä rahan lähteenä. Finnvera seuraa tästä syntyvän korkoriskin suuruutta ja tarvittaessa suojaa riskiä. Yhtiön hallitus on linjannut, että oman pääoman tuottotavoite perustuu 6 kuukauden euribor-korkoon, joka ohjaa rakenteellisen korkoriskin suuruutta.

Finnveran pk-rahoituksen koko antolainauskanta on euromääräistä, mutta viennin rahoituksessa käytetään sekä euroa että dollareita. Finnvera hankkii varoja useilta markkinoilta ja useissa valuutoissa. Valuuttariskin hallitsemiseksi hankitut varat muutetaan valuutanvaihtosopimuksin joko euroiksi tai dollareiksi. Kassavarat sijoitetaan myös kyseessä olevissa valuutoissa. Jäljelle jäävä valuuttariski suojataan tarvittaessa valuuttajohdannaisilla.

Finnveran tavoitteena on pitää sekä korko- että valuuttakurssiriski alhaisena.  Riskejä seurataan aktiivisesti ja niistä raportoidaan säännöllisesti yhtiön johdolle sekä hallitukselle.

Maksuvalmiusriski

Finnvera hankkii pitkäaikaista rahoitusta pääasiassa EMTN-ohjelman puitteissa. Ohjelmalla on valtion takaus ja sama luottokelpoisuusluokitus kuin Suomen valtiolla. Yhtiöllä on lisäksi käytettävissä kotimainen yritystodistusohjelma. Näiden avulla rahoituksen hankinta hajautuu useille markkinoille ja sijoittajille.

Yhtiön hallitus hyväksyy maksuvalmiuden hallinnan periaatteet. Niiden mukaisesti likviditeettipuskurin tulee kattaa kulloinkin seuraavalle 12 kuukaudelle ajoittuvat maksut. Periaatteissa määritetään lisäksi miten suuria rahoitusvajeita yhtiö voi hyväksyä pidemmällä aikavälillä. Likvidit varat sijoitetaan kohteisiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Yhtiön varainhallintatoiminto huolehtii ottolainaukseen ja likviditeetin hallintaan liittyvistä käytännön tehtävistä. Yhtiölle kerääntyneet omat varat ovat merkittävä osa antolainoihin käytettävää varainhankintaa.

Vientitakuutoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat suuret korvaushakemukset voivat johtaa äkilliseen, normaalia suurempaan likviditeettitarpeeseen. Toisaalta myös rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat äkilliset muutokset voivat vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta. Molempien tekijöiden osalta likviditeettiriskiin on varauduttu muun muassa sopimusjärjestelyin valtiontakuurahaston ja Suomen valtion kanssa.

Markkinariski

Finnvera ei käy kauppaa markkinahintojen vaikutuksen alaisilla instrumenteilla. Rahoitustaseeseen syntyy kuitenkin markkinariskiä pienessä määrin likvidien varojen sijoitusten yhteydessä sekä suojattaessa valuutta- ja korkoriskiä. Likvidit varat pyritään sijoittamaan sellaisiin instrumentteihin, joissa sijoitukset voidaan pitää eräpäivään saakka. Sijoitukset on luokiteltu myytävänä oleviksi, jolloin markkinahintojen muutokset eivät aiheuta tulosvaikutusta Finnveralle.  Riskien suojaus pyritään myös tekemään siten, että markkinamuutosten nettovaikutus yhtiön tulokseen olisi vähäinen.

Operatiiviset riskit

Operatiivinen riski on riski tappiosta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiiviseen riskiin sisältyvät myös oikeudellinen ja maineriski. Operatiivisesta riskistä seuraava tappio voi näkyä mm. kustannusten nousuna, tuottojen alenemisena tai maineen menetyksenä.

Operatiivisten riskien hallintaa on kehitetty järjestelmällisesti vuodesta 2006, ja operatiivisista riskeistä aiheutuneita tapahtumia on rekisteröity vuoden 2007 alusta alkaen. Operatiivisten riskien hallinnan kehittäminen on prosessien omistajien ja yksiköiden vastuulla.  Tietoturvan kehittämistä ohjataan ja seurataan erillisessä tietoturvaryhmässä, johon osallistuvat mm. turvallisuuspäällikkö ja tietohallintopäällikkö. Riskienvalvonta -toiminto tukee ja koordinoi operatiivisten riskien hallinnan kehittämistä. Potentiaaliset riskit on kartoitettu ja niistä mahdollisesti aiheutuvien seurausten vakavuus on arvioitu kaikkien liiketoimintojen ja tukiyksiköiden osalta. Tämän lisäksi Finnverassa on laadittu riskiskenaarioita, joiden toteutumisella olisi vakavia seurauksia yhtiön toiminnalle. Riskiskenaarioiden ja muiden vakavien riskien toteutumista ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat eri yksiköt tehtäviensä mukaisesti. Operatiivisten riskien hallinta liittyy kiinteästi yhtiön jatkuvaan laadun parantamiseen. Finnveralla on ISO 9001 -laatusertifikaatti ja valtion hallinnon ns. korotetun tason tietoturvaluokitus.  Operatiivisilta riskeiltä suojaudutaan muun muassa sisäisillä kontrolleilla, prosesseja, tietojärjestelmiä ja toiminnan laatua kehittämällä sekä riskejä vakuuttamalla.

Finnverassa on liiketoiminnasta riippumaton compliance-toiminto, joka vastaa säännösten mukaisen toiminnan toteuttamisesta yhtiössä.

Toteutuneet operatiiviset riskit rekisteröidään koko henkilökunnan käytössä olevan riskitapahtumaportaalin kautta operatiivisten riskien hallintajärjestelmään. Sovellukseen kuvataan tapahtumiin johtaneet syyt ja toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisien tapahtumien toistuminen. Toteutuneista operatiivisista riskeistä raportoidaan säännöllisesti yhtiön johdolle ja hallitukselle.

Pääomasijoitustoiminta

Finnvera-konsernissa pääomasijoitustoimintaa harjoittavat Veraventure Oy ja EAKR-aloitusrahasto Oy. Näihin yhtiöihin tehdyt sijoitukset ovat mukana Finnveran luottoriskin seurannassa.

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden oma riskienhallinta perustuu yritysanalyysiin, sijoitusten koon rajoittamiseen, riskinjakoon muiden sijoittajien kanssa sekä sijoitussalkun riittävään hajauttamiseen. Likviditeetin sijoittamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin emoyhtiössä.

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt noudattavat European Venture Capital Associationin (EVCA) suosituksia kohdeyritysten ja rahastosijoitusten arvostamisessa. Sijoitukset arvostetaan edellä mainittuja suosituksia noudattaen käypään arvoon.

Pääoman hallinta, vakavaraisuus ja ulkoinen riskipaino

Finnvera laskee vakavaraisuutensa pk-rahoitustoiminnalle Basel III -standardimenetelmän periaatteiden mukaisesti, vaikka virallista velvoitetta tämän menetelmän käyttämisestä ei ole. Liiketoiminnan luonteesta johtuen Finnveran on huolehdittava, että omien pääomien määrä on riittävä suhteessa otettaviin luottoriskeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Finnveralle vakavaraisuustavoitteeksi 12–20 prosenttia. Finnverassa arvioidaan pääomien riittävyyttä sisäisellä prosessilla, johon sisältyy mm. stressitestejä ja skenaarioanalyyseja epäsuotuisten tilanteiden ennakoimiseksi.

Taloudellinen pääoma lasketaan pankkien yleisesti käyttämien mallien mukaisella luottoriskimallilla, jossa huomioidaan riskinkohteiden maksuhäiriön todennäköisyys ja tappion osuus maksuhäiriön toteutuessa olevalle vastuun määrälle. Finnvera tavoittelee sisäisesti taloudellisen pääoman määrää, joka 99,5 prosentin varmuudella kattaa luotto- ja vastapuoliriskeistä syntyvät vuotuiset tappiot. Lisäksi pääomaa varataan operatiivisille riskeille.

Oma pääoma ja kertyneet voittovarat on jaettu liiketoimintojen mukaisiin kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoihin. Valtio tukee suoraan Finnveran kotimaista rahoitustoimintaa maksamalla luotto- ja takaustappiokorvausta syntyvistä luottotappioista. Tällä hetkellä luotto- ja takaustappiokorvaus vaihtelee hankekohtaisesti 35:sta 75 prosenttiin, ja on keskimäärin noin 55 prosenttia voimassa olevasta vastuukannasta. Vientitakuutoiminnassa Suomen valtio vastaa muun muassa valtiontakuurahaston kautta niistä tilikauden aikana mahdollisesti syntyvistä tappioista, jotka ylittävät yhtiön vientitakuutoiminnan rahastossa olevat varat.

Lainsäädännöllä on varmistettu, että Finnveran takausten ja takuiden riskipaino pankkien vakavaraisuuslaskelmissa on sama kuin Suomen valtion vastuun.

B1 Luottoriskit
                 
  Konserni
(1 000 e) 31.12.2017 31.12.2016
Saamiset    
Saamiset luottolaitoksilta - vaadittaessa maksettavat 1 036 499 892 555
Saamiset luottolaitoksilta - muut 28 279 29 936
Saamiset asiakkailta 5 846 190 6 078 034
Saamistodistukset 3 059 716 2 042 422
Johdannaissopimukset 1 919 -4 565
Yhteensä 9 971 603 9 038 382
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 2 19 008 094 14 847 002
                 
Taulukon esitystapaa on muutettu edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukossa esitetyt rivit on päivitetty vastaamaan taseessa esitettyjä rivejä. Vertailuvuoden tiedot on korjattu vastaamaan uutta esitystapaa.
1 Esitetty luku on nettosaamiset johdannaisista johdannaisvastapuolittain. Esitystapa on muutettu edellisestä vuodesta, esitetty luku on nettosaamiset oikaisuna saaduilla käteisvakuuksilla. Vertailuvuoden tiedot on korjattu uuden esitystavan mukaiseksi. Johdannaisten markkina-arvoon ei ole sisällytetty kertyneitä korkoja. Nettosaaminen ennen käteisvakuuksien vaikutusta oli 34,0 milj. euroa (40,8 milj. euroa) ja saatujen kästeisvakuuksien määrä 33,1 milj. euroa (45,4 milj. euroa).
2 Tarkempi erittely esitetään taseen ulkopuolisissa sitoumuksissa.
                 
Saamistodistukset luottoluokittain sekä sektoreittain
 
  Konserni Konserni
  31.12.2017 31.12.2016
(1 000 e) Luottolaitokset Yritykset Valtiot/Kunnat Yhteensä1 Luottolaitokset Yritykset Valtiot/Kunnat Yhteensä1
Riskiluokka                
A1 957 592 34 492 466 843 1 458 927 422 921 8 996 97 211 529 128
A2 1 244 830 30 489   1 275 319 1 166 957 28 985   1 195 942
A3 60 350 5 999   66 349 41 128     41 128
B1 62 033 168 455   230 488 48 069 170 940   219 009
Yhteensä 2 324 804 239 435 466 843 3 031 083 1 679 074 208 921 97 211 1 985 206
1Ei sisällä pk-joukkovelkakirjasijoituksia 28,6 milj. euroa (57,2 milj. euroa). Nämä on sisällytetty "Pk- ja midcap-rahoitus" osion lukuihin.
                 
                 
PK- JA MIDCAP-RAHOITUS
 
B2 Luotot ja takaukset, joiden arvo ei ole alentunut
                 
  31.12.2017 31.12.2016
(1 000 e)   %   %
Riskiluokka        
A1 1 140 0 802 0
A2 7 355 0 5 025 0
A3 66 102 3 69 421 3
B1 316 535 14 346 643 15
B2 1 239 986 57 1 273 190 56
B3 453 753 21 498 082 22
C 49 409 2 48 000 2
D 49 394 2 42 319 2
Yhteensä 2 183 674 100 2 283 482 100
                 
                 
B3 Luotot ja takaukset toimialoittain
                 
(1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
Maaseutuelinkeinot 42 966   39 158
Teollisuus 1 150 514   1 251 267
Matkailu 175 120   180 335
Liike-elämän palvelut 478 343   584 503
Kauppa- ja kuluttajapalvelut 336 731   228 219
Yhteensä 2 183 674   2 283 482
                 
                 
B4 Lainat ja takaukset alueittain
                 
(1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
Suomi 2 183 674   2 283 482
Yhteensä 2 183 674   2 283 482
                 
                 
B5 Luotot ja takaukset, vakuusvaje
                 
  31.12.2017
(1 000 e) Vastuun määrä Vakuuksien määrä Vakuusvaje Vakuusvaje-%
Yhteensä 2 183 674 441 102 1 742 572 80
                 
  31.12.2016
  Vastuun määrä Vakuuksien määrä Vakuusvaje Vakuusvaje-%
Yhteensä 2 283 482 525 201 1 758 281 77
                 
                 
B6 Luotot, joiden arvo on alentunut ja takaukset, joista on tehty takausvaraus
 
(1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
  Yhteensä   Yhteensä
Saamiskohtaiset arvonalennukset ja takausvaraukset      
Lainat      
- Vastuu ennen arvonalennusta 67 645   63 926
- Arvonalennus 22 412   19 987
- Vastuu arvonalennuksen jälkeen 45 233   43 939
Vientitakaukset      
- Vastuu ennen vientitakausvarausta 6 837   11 409
- Viennin takausvaraus 6 422   9 754
- Vastuu vientitakausvarauksen jälkeen 415   1 655
Takaukset      
- Vastuu ennen takausvarausta 57 594   50 849
- Takausvaraus 19 554   17 302
- Vastuu takausvarauksen jälkeen 38 040   33 547
Ryhmäkohtaiset arvonalennukset      
Lainat      
- Vastuu ennen arvonalennusta 58 471   65 036
- Arvonalennus 21 937   24 685
- Vastuu arvonalennuksen jälkeen 36 535   40 351
Takaukset      
- Vastuu ennen takausvarausta 35 158   38 862
- Takausvaraus 12 679   14 878
- Vastuu takausvarauksen jälkeen 22 479   23 984
                 
                 
B7.1 Ongelmasaamiset
                 
(1000 e) 31.12.2017   31.12.2016
Saamiset, joihin liittyy yli 90 pv rästi 109 903   97 655
Maksukyvyttömäksi luokitellut 118 509   129 818
Saamis- ja ryhmäkohtaiset arvonalennukset 1 -85 760   -87 853
Ongelmasaamiset netto 142 652   139 619
       
0-korkoiset luotot 15 006   16 367
                 
Ongelmasaamisten määrittelyssä on noudatettu Euroopan pankkiviranomaisen vuonna 2015 voimaan tullutta määritelmää.
1 Kaikki saamis- ja ryhmäkohtaiset arvonalennukset kohdistuvat ongelmasaamisiin.
                 
                 
B7.2 Erääntyneet saamiset
                 
(1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
1 pv–3kk 18 016   13 970
3–6kk 15 825   7 937
6–12kk 11 746   10 671
Yli 12kk 46 940   59 867
Yhteensä 92 527   92 444
                 
Erääntyneinä saamisina on esitetty tilinpäätöspäivänä maksamatta olevat korot, lyhennykset, takausprovisiomaksut ja erääntyneet takaussaamiset voimassa olevasta rahoituskannasta, mukaan lukien mahdollisen arvonalennuksen kohteena olevat luotot.
Erääntyneistä saamisista yli 90 päivää erääntyneet sisältyvät ongelmasaamisiin.
                 
                 
VIENTITAKUUTOIMINTA
                 
B8 Yritys-, suvereeni- ja pankkivastuut riskiluokittain
                 
(1 000 e)       31.12.2017       31.12.2016
Riskiluokka Suvereenit Yritykset Pankit Yhteensä Suvereenit Yritykset Pankit Yhteensä
A1   550 000 69 870 619 870   458 375 91 677 550 052
A2   137 091 368 860 505 952   0 334 142 334 142
A3   4 585 500 29 439 4 614 940   2 007 549 62 840 2 070 390
B1   8 791 875 83 674 8 875 548   2 776 409 44 480 2 820 888
B2   6 114 599 297 558 6 412 158   9 741 535 439 941 10 181 476
B3   674 993 106 293 781 286   1 772 574 68 094 1 840 668
C   151 056 15 889 166 945   9 400 601 10 000
D   7 883 0 7 883   2 428 0 2 428
Ei luokiteltu 276 486 169 476 0 445 961 319 138 167 655 1 718 488 511
Yhteensä 276 486 21 182 473 971 583 22 430 542 319 138 16 935 924 1 043 494 18 298 556
                 
                 
B9 Yritys-, suvereeni- ja pankkivastuut maaluokittain
                 
Maaluokka (1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
0 16 644 526   11 732 702
1 45   344
2 862 505   1 060 971
3 1 213 366   1 499 986
4 1 706 086   1 734 332
5 1 606 088   1 815 614
6 326 346   365 964
7 71 580   88 643
Yhteensä 22 430 542   18 298 556
                 
                 
B10 Pankkivastuut, yritysvastuut ja suvereeni- ja poliittiset vastuut toimialoittain
                 
(1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
Tietoliikenne 4 092 485   3 993 867
Varustamot ja telakat 12 814 165   8 379 620
Puunjalostus 1 939 847   2 454 781
Kaivostoiminta ja metalliteollisuus 310 331   255 311
Energia 666 827   404 190
Muu teollisuus 610 629   672 297
Jälleenvakuutukset 748 189   775 858
Suvereenit ja poliittiset vastuut 276 486   319 138
Pankit ja rahoitustoiminta 971 583   1 043 494
Yhteensä 1 22 430 542   18 298 556
                 
1 Voimassa olleiden jälleenvakuutusten enimmäiskorvausmäärä on 928 190 (925 858) teur.
                 
B11 Maksuvalmiusriski, varojen, velkojen ja takausten erääntyminen
                 
Taulukon esitystapaa on muutettu vuoden 2017 tilinpäätökseen, vertailuvuoden tietoja ei ole päivitetty uuden esitystavan mukaiseksi. Vuoden 2017 taulukossa esitetyt luvut ovat tase-erien tulevat diskonttaamattomat kassavirrat sisältäen korkokassavirrat. Vuoden 2016 taulukossa on esitetty nimellisarvojen erääntyminen ilman korkojen vaikutusta. Lisäksi 31.12.2017 taulukossa varoissa esitetyt rivit on muutettu vastaamaan suoraan taseessa esitettyjä rivejä.
  Konserni
(1 000 e) < 3 kk 3–12 kk 1–5 v 5–10 v > 10 v Yhteensä Kirjanpitoarvo
31.12.2017              
Varat              
Saamiset luottolaitoksilta - Vaadittaessa maksettavat 945 156 91 888 0 0 0 1 037 044 1 036 499
Saamiset luottolaitoksilta - Muut 2 1 117 1 104 8 463 9 621 3 550 23 855 20 659
Saamiset asiakkailta - Luotot 255 423 904 374 3 442 453 1 357 620 128 368 6 088 238 5 692 490
Saamistodistukset 1 041 935 618 227 1 399 173 0 0 3 059 335 3 059 716
Yhteensä 2 243 631 1 615 592 4 850 089 1 367 242 131 918 10 208 472 9 809 364
               
Velat              
Velat luottolaitoksille 0 -27 593 -105 043 -73 157 0 -205 793 -187 609
Velat muille yhteisöille -76 778 -298 312 -1 149 429 -364 103 0 -1 888 622 -1 773 680
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 -274 880 -3 715 023 -1 551 869 -1 418 595 -6 960 367 -6 483 055
Velat, joilla on huonompi etuoikeus 0 0 0 -7 500 0 -7 500 -7 500
Yhteensä -76 778 -600 784 -4 969 495 -1 996 630 -1 418 595 -9 062 283 -8 451 845
Johdannaissopimukset              
Johdannaissopimukset - saamiset 1 047 24 162 57 844 -2 323 32 118 112 848 79 792
Johdannaissopimukset - velat -10 467 -32 142 71 450 101 965 68 906 199 712 -138 321
Yhteensä, netto -9 420 -7 980 129 294 99 642 101 024 312 561 -58 529
Varat, velat ja johdannaiset yhteensä: 2 157 433 1 006 828 9 888 -529 746 -1 185 653 1 458 750 1 298 990
Sitovat luottolupaukset 4 -577 542 -1 526 936 -4 465 217 -1 205 947 0 -7 775 642  
Varat, velat, johdannaiset ja sitovat luottolupaukset yhteensä: 1 579 891 -520 108 -4 455 329 -1 735 693 -1 185 653 -6 316 892 1 298 990
 
Takaukset ja vientitakuut 1
Takaukset 109 250 324 184 554 610 107 435 2 367 1 097 846  
Vientitakuut ja -takaukset 274 529 2 501 266 4 913 435 2 248 370 0 9 937 600  
 
(1 000 e) < 3 kk 3–12 kk 1–5 v 5–10 v > 10 v Nimellisarvo Kirjanpitoarvo
31.12.2016              
Varat              
Saamiset luottolaitoksilta 2 869 006 861 6 886 8 608 5 165 890 527 890 527
Saamiset luottolaitoksilta, JVK:t 3 ja sijoitustodistukset 335 220 329 500 1 021 800 0 0 1 686 520 1 694 569
Saamiset asiakkailta 141 005 525 533 2 657 720 1 407 732 84 742 4 816 732 4 817 048
Saamistodistukset (kunta- ja yritystodistukset) 243 000 47 700 0 0 0 290 700 290 636
Yhteensä 1 588 231 903 594 3 686 406 1 416 340 89 907 7 684 478 7 692 780
Velat              
Velat luottolaitoksille 0 0 -106 726 -106 726 0 -213 452 -213 452
Velat muille yhteisöille -90 031 -271 982 -1 386 132 -572 688 -16 752 -2 337 585 -2 337 585
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 -284 603 -1 933 708 -2 474 338 -157 027 -4 849 676 -4 891 873
Velat, joilla on huonompi etuoikeus 0 -50 000 0 -5 025 -15 000 -70 025 -70 025
Yhteensä -90 031 -606 585 -3 426 566 -3 158 777 -188 779 -7 470 739 -7 512 936
Johdannaissopimukset              
Johdannaissopimukset - saamiset 194 065 394 803 2 246 724 2 474 338 157 027 5 466 957 110 649
Johdannaissopimukset - velat -204 391 -373 071 -2 392 968 -2 474 338 -155 190 -5 599 957 -208 334
Yhteensä, netto -10 325 21 732 -146 244 0 1 837 -133 001 -97 685
Varat, velat ja johdannaiset yhteensä: 1 487 874 318 740 113 597 -1 742 437 -97 035 80 739 82 160
Sitovat luottolupaukset 4 -504 119 -811 021 -2 544 122 0 0 -3 859 263  
Varat, velat, johdannaiset ja sitovat luottolupaukset yhteensä: 983 755 -492 281 -2 430 526 -1 742 437 -97 035 -3 778 524 82 160
                 
Takaukset ja vientitakuut 1              
Takaukset 105 579 313 291 535 984 103 841 2 289 1 060 984  
Vientitakuut ja -takaukset 637 538 1 672 417 7 798 143 5 372 345 2 945 733 18 426 175  
 
1 Taulukossa olevat takaukset ja takuut on jaoteltu niiden eräpäivien mukaan. Yksittäinen takaus ja takuu voi johtaa korvausvelvollisuuteen milloin hyvänsä sen voimassaoloaikana. Tietoa siitä, missä vaiheessa takauksen tai takuun elinkaarta ne ovat historiallisesti realisoituneet, ei ole käytettävissä. Vuoden 2017 taulukossa vientitakuut eivät sisällä sitovien luottolupauksien vientitakuita (sitovat luottolupaukset esitetty omalla rivillään taulukossa), tytäryhtiön nostettujen vientiluottojen takuita (nostetut lainat sisältyvät saamisiin asiakkailta), eikä tarjousvaiheessa olevia takauksia (takaustarjoukset). Vuoden 2016 taulukkoa ei ole korjattu vastaamaan vuoden 2017 esitystapaa.
2 Luku ei sisällä talletettuina olevia EAKR-varoja 7 620 (7 555) tuhatta euroa. Näiden käyttö on erikseen säädelty.
3 Luottolaitoksiin tehtyjä joukkovelkakirjasijoituksia.
4 Sitovien luottolupauksien nostot on esitetty arvioitujen nostoaikataulujen mukaisesti. Vuoden 2016 luku ei sisällä PK-rahoituksen sitovia luottolupauksia.
 
 
B12 Markkinariskin herkkyydet
                 
  Konserni
(1 000 e) 31.12.2017   31.12.2016
Korkoriski      
Markkinakorot nousevat 1 %      
- Korkokatteen muutos seuraavien 12 kk aikana 17 160   14 910
- Käypään arvoon arvostettavien erien muutos 14 332   9 183
Markkinakorot laskevat 0,1 %      
- Korkokatteen muutos seuraavien 12 kk aikana -1 716   -1 491
- Käypään arvoon arvostettavien erien muutos -1 433   -918
Valuuttakurssiriski      
USD vahvistuu 10 % euroon nähden 536   -481
USD heikkenee 10 % euroon nähden -439   393