Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2017 oli hyvien talousuutisten vuosi, ja suomalaisyritykset pääsivät kansainvälisen talouden nousuvauhtiin mukaan. Positiivisen käänteen talousvuosi näkyi Finnverassa ennätyksellisenä, mutta odotettuna vientitakuiden ja vientiluottojen kysyntänä. Vuoden alussa voimaan tullut viennin rahoituksen valtuusmäärien nosto osoitti vuoden kuluessa tarpeellisuutensa. Finnvera tarjosi suuryrityksille vienti- ja erityistakauksia lähes 80 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi.

Finnveran viennin rahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuuteen. Euromääräisesti kysyntä oli vuonna 2017 vilkkainta alus- ja teletoimialoilla, joilla Finnvera oli mukana historiansa suurimmissa rahoitushankkeissa. Finnveralla on tärkeä rooli Suomen vientiteollisuuden keskeisillä toimialoilla toimivien yritysten rahoittamisessa koko arvoketjun osalta. Paitsi että kyse on suurista rahoitus- ja vientihankkeista, niillä on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa.

Finnveran riskienhallintaan kohdistui aiempaa suurempi mielenkiinto kasvaneiden rahoitusvaltuuksien myötä. Maaliskuussa julkaistu, työ- ja elinkeinoministeriön teettämä arviointiraportti toteaa, että Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Raportin mukaan Finnveran vienninrahoitusjärjestelmä ja riskienhallinta ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla.

Osana riskienhallintastrategiaa Finnvera uudisti vientitakuutoiminnan portfoliojälleenvakuutuksensa. Uudelleen neuvoteltu, aiempaa laajempi portfoliojälleenvakuutus on räätälöity siten, että se huomioi viennin rahoituksen erityispiirteet. Yhtiö panostaa jatkossa voimakkaasti jälleenvakuuttamiseen samoin kuin muihin riskinsiirtomenetelmiin.

Rahoituksen painopiste kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin

Pk-yritysten näkymät paranivat vuonna 2017 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös yritysten kannattavuus ja vakavaraisuus ovat parantuneet talouden kasvun myötä, ja yhä useampi yritys pyrkii pärjäämään jatkossa tulorahoituksella. Finnvera myönsi rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille noin seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Alentuneita volyymejä selittää osaltaan myös se, että suomalaisyritykset ovat löytäneet hyvin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoituksen. ESIR-rahoituksen hyödyntäminen on hyvä esimerkki pk-rahoitusmahdollisuuksien monipuolistumisesta. Osana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera on tarjonnut vuoden 2017 alusta lähtien neuvontaa eurooppalaisesta rahoituksesta.

Finnveran tavoitteena on siirtää rahoituksen painopistettä kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin ja aloittaviin yrityksiin. Jo 80 prosenttia rahoituksesta kohdistuu näille painopistealueille. Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus myönnetystä rahoituksesta nousi 40 prosenttiin. Ohjelma yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi jatkui aktiivisena: Omistajanvaihdosten rahoitus oli lähes edellisvuoden tasolla, ja rahoituksella myötävaikutettiin jälleen noin tuhannen omistajavaihdoksen toteutumiseen.

Finnvera laski liikkeeseen mittavia joukkovelkakirjalainoja

Finnvera laski vuoden 2017 aikana liikkeeseen euro-, Yhdysvaltain dollari- ja Ruotsin kruunumääräisiä lainoja noin 2 miljardin euron arvosta. Toukokuussa Finnvera laski liikkeeseen vuonna 2032 erääntyvän 750 miljoonan euron määräisen lainan, joka on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista lainoista pisin. Syyskuussa Finnvera laski liikkeeseen vuonna 2020 erääntyvän 1 miljardin dollarin määräisen lainan, joka on Finnveran tähän mennessä suurin dollarimääräinen laina.

Lainat laskettiin liikkeeseen Suomen valtion takaaman Euro Medium Term Note ­lainaohjelman (EMTN) alla. Finnvera käyttää hankkimiaan varoja vientiluottojen ja pk­-yritysten rahoitukseen. Vuosittaisen varainhankinnan määrän arvioidaan lähivuosina olevan noin 2 miljardia euroa. Määrä riippuu pääasiassa vientiluottojen kysynnästä ja voi siksi poiketa merkittävästi edellä esitetystä arviosta.

Asiakkaat halukkaita suosittelemaan Finnveraa

Finnveralle on tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Vuonna 2017 tehtiin joka toinen vuosi toteutettava laaja asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystutkimus pk- ja suuryrityksille, pankeille ja rahoituslaitoksille sekä muille sidosryhmille. Vastaajia oli 1 950. Eri kohderyhmien suositteluastetta kuvaavat NPS-indeksiluvut (net promoter score) olivat erinomaisia, jopa yli 80. Sidosryhmät ovat siis erittäin halukkaita suosittelemaan Finnveraa ja sen palveluita.

Hyödyllisimmiksi ja laadukkaimmiksi palvelut arvioivat paikalliset pienyritykset ja suuryritysten rahoittaja-asiakkaat. Suuryritysten sidosryhmät kokivat muita vahvemmin, että Finnveran vienninrahoitustoiminnalla on kyetty edistämään suomalaisyritysten vientiä sekä vaikuttamaan myönteisesti paitsi työllisyyteen Suomessa myös yritysten kotimaisiin alihankkijoihin. Suomessa sijaitsevat rahoittajat arvioivat, että ilman Finnveraa vientikaupat olisivat toteutuneet suppeampina tai jääneet kokonaan toteutumatta. Asiakas- ja sidosryhmäkyselyn lisäksi asiakkaiden tyytyväisyyttä seurattiin jatkuvalla asiakaskokemusmittauksella. Tavoitetulokseksi on asetettu erinomainen 55, joka ylittyi vuonna 2017.

Team Finland -verkoston toimijoiden, Finnveran, Finpron, Tekesin ja Tesin, yhteistyö kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten palveluissa ja synergiaetujen hakeminen jatkuivat yhteisessä toimitalossa Helsingin Ruoholahdessa edellisvuonna tapahtuneen muuton jälkeen. Vuonna 2017 Team Finland -palvelumallin puitteissa tehtiin 320 palveluehdotusta. Vuoden aikana julkistettiin uuden Business Finland -organisaation rakentaminen. Hanke yhteisen asiakastietojen hallintajärjestelmän luomiseksi jatkui. Näin muodostetaan hyvät toimintaedellytykset suomalaisen viennin edistämiseksi.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin heinä–joulukuu 2017

Finnvera-konsernin heinä–joulukuun tulos oli 50 miljoonaa euroa, eli 13 prosenttia tammi–kesäkuun tulosta (57) heikompi.

Tuloksen heikkenemiseen vaikutti merkittävimmin vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen- ja kulujen nettomäärän 61 miljoonaa euroa pieneneminen alkuvuoteen verrattuna 8 prosenttia. Nettomäärän pienenemiseen vaikuttivat emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuotot, jotka olivat heinä–joulukuussa miljoona euroa ja 3 prosenttia alkuvuotta alemmalla tasolla. Lisäksi vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan jälleenvakuutusten palkkiokulut olivat selvästi alkuvuotta suuremmat. Jälleenvakuutuskulut kasvoivat heinä–joulukuussa alkuvuodesta 5 miljoonaa euroa eli lähes 70 prosenttia.

Konsernin korkokate oli heinä–joulukuussa 23 miljoonaa euroa. Korkokatetta kertyi 2 prosenttia vähemmän kuin alkuvuonna, mikä johtui emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-rahoituksen korkokatteen pienenemisestä korkokulujen kasvun johdosta. Konsernin korkokulut olivat heinä–joulukuussa 2 miljoonaa euroa ja 6 prosenttia tammi–kesäkuuta suuremmat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien erien tappiot olivat heinä–joulukuussa -2 miljoonaa euroa, kun alkuvuonna vastaava erä oli voitollinen 3 miljoonaa euroa. Erän tappiollisuus johtui pääasiassa johdannaisten ja velkojen käyvän arvon muutoksista -5 miljoonaa euroa.

Konsernin henkilöstö- ja muut hallintokulut olivat 21 miljoonaa euroa. Kulut olivat 4 prosenttia alkuvuotta alemmalla tasolla.

Saamisten arvonalentumisia sekä takaus- ja takuutappioita kirjattiin heinä–joulukuussa 22 miljoonaa euroa, joka oli 9 prosenttia alkuvuotta enemmän. Valtion luotto- ja takaustappiokorvaus kattaa pk- ja midcap-rahoituksen tappioita osittain. Tappiokorvausmäärä oli heinä–joulukuussa 12 miljoonaa euroa, joka oli 6 prosenttia alkuvuotta korkeammalla tasolla. Tehdyt arvonalentumis- ja tappiovarauskirjaukset ovat arvioita, joiden määrät saattavat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Finnvera-konsernin tammi–joulukuu 2017

Finnvera-konsernin vuoden 2017 tulos oli 107 miljoonaa euroa (70). Tulos parani edellisvuodesta 52 prosenttia. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin vertailuvuotta pienemmät emoyhtiön vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vuonna 2017 vientitakuutappioiden ja tappiovarausten määrä oli 2 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna tappioita ja varauksia toteutui 67 miljoonaa euroa. 

Tulosparannukseen vaikuttivat lisäksi voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä. Katsauskaudella käypään arvoon kirjattavien erien voitot olivat miljoona euroa, kun vertailukaudella vastaava erä oli 20 miljoonaa euroa tappiollinen.

Korkokate oli katsauskaudella 46 miljoonaa euroa (50) eli 8 prosenttia vertailukautta pienempi. Korkokatteen alenemiseen vaikuttivat miljoona euroa pienemmät korkotuotot sekä 3 miljoonaa euroa suuremmat korkokulut.

Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli katsauskaudella 127 miljoonaa euroa (144). Nettomäärä oli 12 prosenttia vertailukautta pienempi, ja siihen vaikuttivat erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen pieneneminen sekä jälleenvakuutustoiminnan palkkiokulujen kasvu.

Vuoden aikana pk- ja midcap-rahoituksen luottosalkun laatu on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna, mikä on näkynyt matalampina luottotappioina. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Vastuukannan riskitaso on vuoden aikana pysynyt ennallaan niin sanotun odotetun tappion mittarilla arvioituna, joka oli vuoden lopussa 3 prosenttia vastuukannasta.

Suuryritykset-liiketoiminnan voimassaolevien takuiden ja sitovien tarjousten määrästä suurin osa oli vuoden lopussa parhaimmassa maaluokassa, johon myös vuoden aikana myönnetyt takuut pääosin kohdentuivat. Toimialoista suurimmat olivat varustamo- ja telakka-, tietoliikenne- sekä metsäteollisuus. Näiden osuus oli yhteensä 84 prosenttia kokonaisvastuista. Vastuista 56 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevassa B1 tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Finnvera Oyj:n ja konserniyhtiöiden tulos

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2017 tulos oli 98 miljoonaa euroa (65), josta suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli 68 miljoonaa euroa (33) sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan 30 miljoonaa euroa (32).  Suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli selvästi edellisvuotta parempi. Pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli hyvällä tasolla jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Konserni- ja tytäryritysten vaikutus katsauskauden konsernin tulokseen oli 8 miljoonaa euroa (6). Tulosvaikutuksesta pääomasijoitustoiminnan osuus oli 5 miljoonaa euroa (-1) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen rahoituksen ja korontasauksen osuus 3 miljoonaa euroa (5).

Vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos

Vuonna 2017 vientitakuulain mukainen vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli 68 miljoonaa euroa (19).

Tulosanalyysi tammi–joulukuu 2017

Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet

Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 46 miljoonaa euroa (50). Korkokate oli edellisvuotta 8 prosenttia alemmalla tasolla. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk-rahoituksen lainakanta pieneni loppuvuoden aikana 7 prosenttia, mutta tällä ei ollut katsauskauden korkokatteeseen välitöntä vaikutusta. Konsernin korkokate pieneni katsauskaudella erityisesti korkokulujen kasvun johdosta. Finnvera on hankkinut varoja tulevia vientiluottojen nostoja varten, mikä on nostanut korkokulujen määrää. Korkokulut kasvoivat katsauskaudella 3 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia.

Asiakkaille ohjattu valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä miljoona euroa (2). Korkotuellisen rahoituksen myöntäminen lopetettiin vuonna 2013, ja korkotuen kertyminen tulee päättymään tulevina vuosina.

Palkkiotuotot ja -kulut netto

Konsernin palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli 127 miljoonaa euroa (144), eli 12 prosenttia vertailukautta pienempi.

Palkkiotuottojen bruttomäärä oli 152 miljoonaa euroa (166), josta emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan palkkiotuottojen osuus oli 70 prosenttia (73) eli 106 miljoonaa euroa (120) ja pk-rahoituksen osuus 29 prosenttia (27) eli 45 miljoonaa euroa (44).

Palkkiokulut olivat 24 miljoonaa euroa (22). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n ottamien jälleenvakuutusten kuluista. Yhtiö on kasvattanut vientitakuuvastuiden jälleenvakuutusten määrää, mikä vaikutti myös vuoden 2017 palkkiokulujen kasvuun. Jälleenvakuutustoiminnan palkkiokulut olivat katsauskaudella 4 prosenttia vertailukautta suuremmat.

Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä

Konsernin voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä olivat miljoona euroa (-20), josta velkojen sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos oli -6 miljoonaa euroa (-11), pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutos 6 miljoonaa euroa (-10) sekä valuuttakurssierot +/- 0 miljoonaa euroa (2).

Muut tuotot

Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat konsernissa tammi–joulukuussa yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (0,3) ja liiketoiminnan muut tuotot miljoona euroa (12). Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät muun muassa valtiontakuurahaston maksaman hallinnointipalkkion ennen vuotta 1999 syntyneen vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta. Vertailukaudella liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyi lisäksi valtiolta saatujen pääomalainojen anteeksianto tytäryhtiö Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnin perusteella ja valtiolta saatu avustus EAKR-pääomasijoitustoiminnan tappioista sekä konsernin myyntivoitto Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnistä.

Toimintakulut ja poistot

Konsernin toimintakulut olivat 46 miljoonaa euroa (48). Toimintakuluista henkilöstö- ja muut hallintokulut olivat 43 miljoonaa euroa (44) ja liiketoiminnan muut kulut 3 miljoonaa euroa (4). Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 63 prosenttia (62).

Toimintakulut olivat 2 miljoonaa euroa ja 5 prosenttia vertailukautta pienemmät. Toimintakulujen pienenemiseen vaikuttivat henkilöstökulujen sekä vuokra- ja kiinteistökulujen aleneminen. Finnveran henkilöstömäärä on pienentynyt muun muassa joulukuussa 2016 tapahtuneen tytäryritys Aloitusrahasto Vera Oy:n myynnin johdosta. Lisäksi Finnveran toimipisteet ovat muuttaneet uusiin toimitiloihin, mikä on aikaansaanut merkittävää säästöä yhtiön vuokra- ja kiinteistökuluissa.

Konsernin poistot vuonna 2017 olivat 2 miljoonaa euroa (2).

Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot

Konsernin arvonalentumiset lainoista sekä takaus- ja takuutappiot ja -varaukset olivat 41 miljoonaa euroa (94). Valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) luottotappiokorvauksen jälkeen konsernin vastuuosuus tilikauden arvonalentumisista ja tappioista oli 19 miljoonaa euroa (66).

Lainojen ja takausten arvonalentumiset ja -tappiot sekä arvonalentumisten ja tappiovarausten muutos olivat yhteensä 39 miljoonaa euroa (27). Tappioita kattavat valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston tappiokorvaukset olivat 23 miljoonaa euroa (28). Tappiokorvaukset olivat 59 prosenttia toteutuneista tappioista (58).

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot sekä tappiovarausten muutos oli katsauskaudella 2 miljoonaa euroa (67).

Emoyhtiö Finnvera Oyj:llä on takaisinperintäsaaminen brasilialaisen Oi S.A:n vuonna 2016 korvatuista vientitakuista. Yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan takaisinperintäsaamisten kirjanpitoarvo 31.12.2017 oli 115 miljoonaa euroa, josta pääosa oli saamista Oi S.A.:lta. Oi S.A.:n korvausten tulosvaikutus on ollut Finnvera Oyj:lle vuosina 2016–2017 yhteensä -58 miljoonaa euroa.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuista kirjataan varaus, kun on objektiivista näyttöä siitä, että korvausvelvoitteen syntyminen on todennäköistä, ja kun korvatun rahavirran diskontattu nykyarvo on arviolta suurempi kuin takaisinperintäsaamisten diskontattu nykyarvo. Vastaavalla tavalla arvioidaan taseen takaisinperintäsaamisten arvo huomioiden arvostuksessa saatavan riskisyys sekä palautumisasteen että diskonttauskoron kautta. Yksittäiset merkittävät vastuut arvioidaan aina erikseen. Arvonalentumiskirjaukset ja tappiovaraukset ovat arviota, joiden määrät voivat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Finnvera-konserni H2/2017 H1/2017 Muutos H2/2016 2017 2016 Muutos Muutos
Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot Me Me % Me Me Me Me %
Luotoista ja takauksista -22 -17 25 % -12 -39 -27 13 47 %
Luottotappiokorvaus valtiolta 12 11 6 % 13 23 28 -5 -19 %
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta 0 -2 -105 % -2 -2 -67 -65 -97 %
Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot yhteensä -10 -9 13 % 0 -19 -66 -47 -72 %
                 

Ongelmasaamiset

EU-tasolla harmonisoidun laskentatavan mukainen pk- ja midcap-rahoituksen ongelmasaamisten ja nollakorkoisten saamisten määrä oli vuoden lopussa 158 miljoonaa euroa (156). Ongelmasaamisten osuus vastuukannasta oli tehdyt arvonalentumiskirjaukset huomioiden 6,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2016 lopun ongelmasaamisten määrää (6,5) korkeampi. Ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat 2,8 prosenttia (2,3), kun suhdeluvussa huomioidaan yhtiön valtiolta pk- ja midcap-rahoitukseen saama luottotappiokorvaus.

Viennin rahoituksen ongelmasaamisten määrä oli vuoden lopussa 132 miljoonaa euroa (150). Ongelmasaamisten osuus vastuukannasta oli katsauskauden lopussa 0,6 prosenttia (0,8).

Pitkän aikavälin itsekannattavuus

Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite. Tämä tarkoittaa, että yhtiön toiminnan menot pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Pk- ja midcap-rahoituksessa itsekannattavuuden tarkastelujaksona pidetään 10 vuotta ja viennin rahoituksessa 20 vuotta.

Finnveran pk- ja midcap-rahoituksen itsekannattavuus on toteutunut 10 vuoden jaksolla, kun kumulatiivista tulosta lasketaan vuoden 2017 loppuun. Viennin rahoitus on ollut vastaavasti itsekannattavaa Finnveran 19 toimintavuoden ajan. Itsekannattavuus toteutuu myös 20 vuoden tarkastelujaksolla, mikäli viennin rahoituksen itsekannattavuustarkastelussa huomioidaan viennin rahoituksen edeltäjän Valtiontakuukeskuksen viimeisten toimintavuosien maksuperusteinen tulos.

Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttavat merkittävästi yhtiön riskiä vastaava hinnoittelu sekä vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että vuoden 2017 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat 22,6 miljardia euroa sekä pk- ja midcap-yritysten luotto- ja takausvastuut sekä takaus- ja takuusaamiset 2,1 miljardia euroa. Näihin vastuisiin nähden taseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,4 prosenttia, vapaa oma pääoma noin 4 prosenttia ja oma pääoma noin 5 prosenttia.

Tase 31.12.2017

Konsernitaseen loppusumma oli vuoden lopussa 10 337 miljoonaa euroa (9 498) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n 8 584 miljoonaa euroa (7 178). Konsernin tase kasvoi vuoden 2017 aikana 9 prosenttia eli 839 miljoonaa euroa. Suomen Vientiluotto Oy:n taseen loppusumma oli vuoden lopussa 4 900 miljoonaa euroa (4 918).

Konsernin luottokanta oli vuoden lopussa 5 693 miljoonaa euroa (5 827) eli 135 miljoonaa euroa vuoden alkua pienempi. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli 3 997 miljoonaa euroa (3 568), josta saamiset tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:ltä olivat 3 042 miljoonaa euroa (2 500). Suomen Vientiluotto Oy:n lainoista noin 60 prosenttia on USD-määräisiä, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat lainojen euromääräiseen vasta-arvoon.

Emoyhtiön pk- ja midcap-rahoituksen takauskanta kasvoi hieman vuoden 2017 aikana, ja se oli vuoden lopussa 1 098 miljoonaa euroa (1 061).

Vientitakuulain mukainen vastuukanta (voimassa olevat kokonaisvastuut ja puolet tarjousvastuista päätöspäivän valuuttakurssilla) oli vuoden lopussa 18 691 miljoonaa euroa (14 442). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) olivat 22 562 miljoonaa euroa (18 426), josta nostetut vastuut olivat 9 136 miljoonaa euroa (9 659). Vuoden lopussa voimassa olleiden jälleenvakuutusten enimmäiskorvausmäärä oli noin 0,9 miljardia euroa eli 10 prosenttia nostetuista vastuista.

Valtion toimintalinjausten mukaisesti Finnvera tulee luopumaan pääomasijoitustoiminnasta. Tytäryhtiö EAKR-Aloitusrahasto Oy:n osakkeet ja emoyhtiön omistama Innovestor Kasvurahasto I Ky:n pääomapanos (19,71%) on emoyhtiön tilinpäätöksessä ja vastaavasti EAKR-Aloitusrahasto Oy:n varat ja velat konsernin tiinpäätöksessä siirretty myytävänä oleviin luovutettaviin eriin. Finnveralla on Innovestor Kasvurahasto I Ky:öön liittyvää pääomalainaa valtiolta, joka on myös siirretty myytävänä oleviin luovutettaviin velkoihin. Konsernin myytävänä olevat luovutettavat varat olivat vuoden lopussa 51 miljoonaa euroa (47).

Konsernilla oli pitkäaikaisia velkoja vuoden lopussa yhteensä 8 464 miljoonaa euroa (7 514), josta 6 483 miljoonaa euroa (4 892) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Innovestor Kasvurahasto I Ky:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 20 miljoonan euron pääomalainat (20). Vakavaraisuuden vahvistamiseksi valtiolta vuonna 2009 saatu 50 miljoonan euron pääomalaina maksettiin takaisin vuonna 2017.

Konsernin vapaissa rahastoissa oli vuoden lopussa yhteensä 1 069 miljoonaa euroa (955), josta kotimaan toiminnan rahasto oli 214 miljoonaa euroa (155), vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto 688 miljoonaa euroa (668) ja pääomasijoitustoiminnan rahasto 15 miljoonaa euroa (17) sekä kertyneet voittovarat 145 miljoonaa euroa (117).

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kertyneiden tappiopuskureiden määrä oli vuoden 2017 lopussa 1 361 miljoonaa euroa, kun Finnveran taseessa olevan vienti- ja erityistakaustoiminnan rahaston lisäksi huomioidaan Valtiontakuurahaston varat 673 miljoonaa euroa. Tappiopuskureiden määrä oli 1 575 miljoonaa euroa ja 6 prosenttia vastuista, kun mukana on myös kotimaan toiminnan rahasto.

Taseen vapaassa omassa pääomassa oleva muut rahastot pitää sisällään pääomasijoitustoimintaan kohdennettavien EAKR-varojen seurannan.

Finnvera-konserni 31.12.2017 31.12.2016 Muutos Muutos
Tase Me Me Me %
Osakepääoma 197 197 0 0 %
Ylikurssirahasto ja käyvän arvon rahasto 56 55 1 2 %
Vapaat rahastot yhteensä 1 062 955 107 11 %
Kotimaan toiminnan rahasto 214 155 59 38 %
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto 688 668 19 3 %
Muut 15 15 0 0 %
Kertyneet voittovarat 145 117 28 24 %
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 314 1 206 108 9 %
Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta 0 1 -1 -100 %
Taseen loppusumma 10 337 9 498 839 9 %
         

Varainhankinta

Konsernin pitkäaikainen varainhankinta vuonna 2017 oli 2 060 miljoonaa euroa (1 363). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 647 miljoonaa euroa (588).

Vakavaraisuus

Finnveran yhtiölaissa (443/1998) säädetään kotimaan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillisyydestä. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan toiminnan rahastosta ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Rahastolain (444/1998) mukaan valtio vastaa vientitakuista ja erityistakauksista. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat eivät riitä tästä toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen, tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoista, joita täydennetään tarvittaessa valtion budjettiin otettavalla määrärahalla.

Edellä mainittu lainsäädännöllinen erillisyys ja valtion vastuu vientitakuutoiminnasta ovat perusteena sille, että Finnvera laskee vakavaraisuuttaan eli vastuidensa suhdetta omiin varoihinsa vain kotimaan toiminnan osalta.

Valtio on omistajana asettanut Finnvera-konsernin kotimaan toiminnan vakavaraisuuden vähimmäistavoitteeksi 12,0 prosenttia. Vakavaraisuus lasketaan Finnverassa Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti. Konsernin kotimaan toiminnan Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 25,3 prosenttia (22,4) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n 24,3 prosenttia (21,8). Finnvera-konsernin leverage ratio oli vuoden lopussa 21,1 prosenttia (18,5).

Vakavaraisuus 31.12.2017 31.12.2016 Muutos
Finnvera-konserni, kotimaan toiminta % % %-yks.
Tier 1 25,3 22,4 2,9
       
Vakavaraisuus 31.12.2017 31.12.2016 Muutos
Finnvera Oyj, kotimaan toiminta % % %-yks.
Tier 1 24,3 21,8 2,5
       

Riskipainotetut saamiset olivat Finnvera-konsernin kotimaan toiminnassa vuoden lopussa 2 030 miljoonaa euroa (2 152). Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli 1 729 miljoonaa euroa (1 801) eli 85 (84) prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista oli sijoituksia ja johdannaisia. Lainoista ja takauksista noin 50 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino oli 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino oli 100 prosenttia.

Finnvera-konserni, kotimaan toiminta 31.12.2017 31.12.2016 Muutos Muutos
Vakavaraisuuspääoma Me Me Me %
Oma pääoma pl. tilikauden voitto 1 171 1 106 65 6 %
Aineettomat hyödykkeet -9 -7 -1 21 %
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto -688 -668 -19 3 %
Tilikauden voitto 107 70 36 52 %
Vientitakuutoiminnan osuus tilikauden voitosta -68 -19 -49 253 %
Yhteensä 513 481 32 7 %
         
Finnvera-konserni, kotimaan toiminta 31.12.2017 31.12.2016 Muutos Muutos
Riskipainotetut erät Me Me Me %
Saamiset luottolaitoksilta 10 11 -1 -5 %
Saamiset asiakkailta 1 729 1 801 -72 -4 %
Sijoitukset ja johdannaiset 113 166 -53 -32 %
Korko- ja muut saamiset, maksetut ennakot, muut varat 33 21 12 54 %
Sitovat luottolupaukset 58 71 -13 -18 %
Operatiivinen riski 86 82 4 4 %
Yhteensä 2 030 2 152 -123 -6 %
         

Finnveran viennin rahoituksen vakavaraisuudelle ei ole asetettu vaatimusta, koska viime kädessä valtio vastaa suurista vientitakuutappioista, joita toiminnasta kertyneet omat pääomat ja valtiontakuurahasto eivät riittäisi kattamaan. Siten pankkitoiminnan kaltainen vakavaraisuuslaskenta sopii Finnveralle huonosti, huomioiden sen erityinen elinkeinopoliittinen tarkoitus viennin edistäjänä. Vain vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat ja valtiontakuurahasto huomioiden viennin rahoituksen arvioitu vakavaraisuus IRBA-periaatteiden (internal ratings-based approach) mukaisesti olisi alle 8 prosenttia.

Riskiasema

Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2017 lopussa 2,5 miljardia euroa, joka oli 0,1 miljardia euroa edellisvuotta vähemmän. Pk- ja midcap-yritysten rahoituskysyntä painottui käyttöpääomarahoitukseen. Vastuukannan alenemiseen vaikutti joidenkin suhteellisen suurien vastuiden normaalia suuremmat lyhentymiset.

Vuoden aikana pk-rahoituksen luottosalkun laatu on parantunut edellisiin vuosiin verrattuna, mikä näkyy finanssi- ja eurokriisien aikaa matalampina luottotappioina. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät pysyivät kohtuullisella tasolla. Joidenkin suurempien vastuiden alenemisen myötä luottosalkun hajautuneisuus parani entisestään, joka vaikutti kokonaisriskin määrää alentavasti. Yhtiön rahoituksen painopisteet kohdistuvat aloittavien, kasvavien ja muutostilanteissa olevien yritysten rahoittamiseen. Näihin yrityksiin liittyy usein suurempia toiminnallisia riskejä kuin vakiintuneisiin yrityksiin. Lisäksi vakuuksien merkitys luottoriskin hallinnassa on vähentynyt osana uudistettuja vakuuskäytäntöjä. Näistä syistä vastuukannan riskitaso on vuoden aikana pysynyt ennallaan niin sanotun odotetun tappion mittarilla arvioituna, joka oli vuoden lopussa 3 prosenttia vastuukannasta. Vastuukannan riskiluokittainen jakauma pysyi myös lähes ennallaan, vaikkakin joidenkin yksittäisten yritysten kohdalla luottoluokituksia voitiin parantaa.

Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset olivat 39 miljoonaa euroa (27).

Suuryritykset-liiketoiminnan vastuukanta oli vuoden 2017 lopussa 22,2 miljardia euroa. Vastuukanta kasvoi vuoden aikana 4,1 miljardia euroa. Voimassa olevien takuiden 18,8 miljardin euron ja sitovien tarjousten 3,4 miljardin euron määrästä suurin osa oli vuoden lopussa parhaimmassa maaluokassa, johon myös vuoden aikana myönnetyt takuut pääosin kohdentuivat.

Vienti- ja erityistakauksiin liittyvä yritysten kaupallisten vastuiden kanta nousi vuoden 2017 aikana noin 4,3 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa 21,0 miljardia euroa. Toimialoista suurimmat olivat varustamo- ja telakka-, tietoliikenne- sekä metsäteollisuus. Näiden osuus oli yhteensä 84 prosenttia kokonaisvastuukannasta. Vastuista 56 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevassa B1 tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Vuonna 2017 merkittäviä vientitakuutappioita ei syntynyt, mikä on merkittävä muutos verrattuna vuoteen 2016. Tytäryhtiöistä Suomen Vientiluotto Oy:lle vientiluottojen rahoituksesta syntynyt vastuukanta oli vuoden lopussa 12,9 miljardia euroa, joka nousi vuoden 2016 loppuun verrattuna 4,3 miljardia euroa. Vastuukantaan sisältyy niin sanottu väliaikainen ja vuonna 2012 käynnistynyt pysyvä vientiluottorahoitus sekä sitovat luottolupaukset. Vastuukantaan liittyvät luottoriskit on katettu kokonaan emoyhtiö Finnvera Oyj:n kattamilla vientitakuilla. Nämä vientitakuut sisältyvät edellä mainittuun viennin rahoituksen vastuukantaan.

Elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden toteutuminen

Finnveran toimintaa ohjaavat yhtiötä koskeva lainsäädäntö ja omistajan asettamat elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhtiön omistaja- ja elinkeinopoliittisesta ohjauksesta ja asettaa yhtiölle neljän vuoden jaksolle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet, joita ministeriö tarkistaa tarvittaessa vuosittain. Vuoden 2017 kahdeksasta tavoitteesta kuusi toteutui ja kaksi toteutui osittain.

Hallinto

Henkilöstö

Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 375 henkilöä (381). Emoyhtiö Finnvera Oyj:n palveluksessa oli 371 henkilöä (376), joista vakinaisia oli 350 (353) ja määräaikaisia 21 (23). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2017 oli 383 henkilöä (398). Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat konsernissa 29 miljoonaa euroa (30) ja emoyhtiössä 28 miljoonaa euroa (29).

Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastaja

Finnveran yhtiökokous valitsi 7.4.2017 uusia jäseniä yhtiön hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen. II varapuheenjohtajaksi valittiin ylijohtaja Terhi Järvikare, joka valittiin hallitukseen uutena jäsenenä. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin lisäksi KTM Ritva Laukkanen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos Antti Zitting.

Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru. Hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka ja tiimipäällikkö Olli Rantanen. Jäseninä jatkavat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, kansanedustaja Kari Kulmala, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, kansanedustaja Eero Suutari, II varapuheenjohtaja Christel Tjeder, johtava asiantuntija Tommi Toivola ja kansanedustaja Sofia Vikman.

Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Valtioneuvosto teki 15.2.2018 päätöksen muutoksesta Finnvera Oyj:lle annettuun luotto- ja takaustappioiden osittaista korvaamista koskevaan sitoumukseen. Muutettu sitoumus tulee voimaan 1.3.2018, ja sitä sovelletaan koko myönnettyyn luotto- ja takauskantaan ja yhtiön myöntämiin uusiin luottoihin ja takauksiin 1.1.2018 lukien. Tappiokorvaustasoa pienennetään ja yhdenmukaistetaan pk- ja midcap-rahoituksessa 50 %:iin. Finnveran arvion mukaan yhtiön kotimaan toiminnan rahoitus toimii vuosittain itsekannattavasti myös tappiokorvaustason alentamisen jälkeen. Tämän hetken arvion mukaan korvaustason alentaminen ei muodosta uhkaa Finnveran kotimaan toiminnan vakavaraisuuden säilyttämiselle minimissään 15 %:n (Tier 1) rajoissa.

Rahoituksen näkymät

Suomen talouden näkymät vuodelle 2018 ovat hyvät. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Rahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän korkealla tasolla koko pk- ja midcap-yrityskentässä, ja rahoituksen saatavuuden arvioidaan säilyvän hyvänä myös kuluvana vuonna. Finnveran tavoitteena on edelleen siirtää pk- ja midcap-rahoituksen painopistettä kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin ja aloittaviin yrityksiin. Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkuu, ja omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvä rahoituskysyntä pysynee edelleen aiempien vuosien tapaan korkealla.

Tavoitteena on myös lisätä vientiä harjoittavien pk-yritysten määrää ja kohdistaa neuvontapalveluja pk-vientiyrityksille vientikauppojen riskeihin varautumiseen. Odotamme tämän lisäävän viennin rahoituksen kysyntää kuluvana vuonna.

Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana vuonna 2018. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisten vuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Kysyntää odotetaan etenkin alus-, metsä- ja teletoimialoille. Alueellisesti vahvinta kysynnän oletetaan olevan Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisyritysten mielenkiinto Venäjän-markkinoita kohtaan kääntyi kasvuun vuonna 2017, ja vuodelle 2018 odotetaan jälleen uutta kysyntää.

Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2018 ja toiminnan odotetaan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.